kesä-heinäkuu 2o26

Autuaita ovat hengessään köyhät, murheelliset ja lempeät

Oletko miettinyt Jeesuksen vuorisaarnan näkökulmaa kärsimykseen? Ajallemme on ominaista painottaa yksilön hyvinvointia ja onnellisuutta. Nämä ovat kelpo päämääriä, jotka ajavat usein edelle monista yhteisöä rakentavista hyveistä. Miksi sitten Jeesus, joka puolusti monessa kohtaa juuri yksilöä, puhuu tämän kärsimyksestä näin myönteiseen sävyyn? Asia aukeaa, kun lukee lauseiden loppuosat. Lempeät ovat autuaita, sillä he perivät maan. Murheelliset siksi, että he tulevat saamaan lohdutuksen. Hengessään köyhien on taivasten valtakunta. 

Kristitylle kärsimys ei ole vain elämän viheliäinen sivutuote. Se on jotain, missä Jumala on kanssamme ja minkä kautta löytyvät taivaan valtakunnan aarteet. Jeesus ei ylistä kärsimystä, vaan Hän antaa kärsivälle ihmiselle luvan odottaa voittoa, sillä Jumalan valtakunnassa asiat tulevat olemaan toisin kuin täällä. Kärsimys ja murhe eivät tarkoita vain äärimmäistä kärsimystä ja murhetta. Jeesuksen elämä huipentui pitkäperjantain kärsimyksiin, mutta asia oli läsnä Hänen elämässään jatkuvasti. Samoin on meidänkin kohdallamme. Vapaaehtoinen vaivannäkö on yksi tapa tutustua kärsimykseen. Vanhassa suomenkielessä puhuttiinkin vaivan kärsimisestä. 

Tämä vaivan kärsiminen on siinä mielessä lempeää, että se on jossain määrin hallittavissamme, toisin kuin sairaudet tai menetykset. Sen kautta voimme oppia uusia asioita Jumalasta ja itsestämme, sekä kokea kasvua myös lempeydessä.

Tänä kesänä haluan rohkaista sinua ja itseäni kysymään, missä voisimme kärsiä vaivaa Jumalan valtakunnan tähden. En halua piehtaroida köyhyydessä tai murheessa päämäärättömästi kärsien, mutta haluan olla se hengessään köyhä ja lempeä, jonka on taivasten valtakunta ja joka perii maan.


”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat lempeät, sillä he perivät maan.” 

Matt. 5:3-5

Tommi Törnroos
Seurakuntapastori

 

 

Pihajumis su 14.6.

Jumalanpalvelus pidetään sään salliessa pihalla (Itsenäisyydenkadun puolella, sateella sisällä). Jumalanpalveluksessa vastuussa on seurakuntapastori Tommi Törnroos. Tilaisuudessa on tarjolla kahvia ja makkaraa vapaaehtoisella maksulla. Kutsu ystäviäsi mukaan ja tule heidän kanssaan!

 

Kesän leirit

Seurakuntamme järjestää kesällä kolme leiriä:

5.-7.6. Äijäleiri@Rantaniemi. Lisätiedot: Jani Blom 045 203 9124, Ymbe Bedretdin 050 413 7997

23.-27.6. Lastenleiri@Vammalan Leirikartano. Lisätiedot: www.porinhelluntaiseurakunta.fi/lastenleiri

20.-24.7. Elämän leivän leiri@Rantaniemi. Lisätiedot: Seppo Mäkipää 040 723 8361

 

Juhannuskonferenssi Keuruulla

Helluntaiseurakuntien yhteinen juhannuskonferenssi järjestetään Keuruun Isossa Kirjassa 18.-21.6.2026 teemalla “Tällaista aikaa varten”.

Siinä vimpan päälle hyvä menovinkki juhannukseksi!

Noormarkun Varikko seurakunta järjestää bussikuljetuksen yhden päivän vierailua varten la 20.6. Matkan hinta on 45€/hlö. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Jari Hiltunen 040 553 4941.

 

Työntekijöiden lomat

Seurakunnan työntekijät viettävät kesälomia/vapaita seuraavasti:

Petri Harjula -28.6. (sairausloma), 29.6.-26.7. (vuosiloma)

Tommi Törnroos 29.6.-26.7.

Taneli Hieta-Koivisto 6.7.-31.7. (vanhempainvapaa), 1.-30.8. (vuosiloma)

Kirsti Salakari 2.-26.7.

Toimiston poikkeavat aukiolot: viikko 27 ti-to klo 10-12 & viikot 28, 29, 30 suljettu

 

Vanhimmisto järjestäytyi

Porin Helluntaiseurakunnan vuosikokouksen jälkeen vanhimmisto järjestäytyi uudestaan.

Puheenjohtaja: Andreas Nebdal
Varapuheenjohtaja: Sakari Peltomäki
Sihteeri: Tommi Törnroos
Varasihteeri: Ari Viljanen

 

Seurakuntalainen: Jessica Kuusisto

Seurakuntamme yksi ahkerista lastenleireillä kävijöistä ikäänsä nähden lienee Jessica Kuusisto. 30-vuotias luokanopettaja laskee olleensa elämänsä aikana 28 leirillä. “Aloitin leirielämän jo alle 1-vuotiaana vanhempieni kanssa”, Jessica kertoo. Hänen molemmat vanhempansa ovat olleet ryhmänohjaajina lastenleireillä. “Äiti oli myös toimistolla, uimavalvojana, raamisten pitäjänä ja siivousvuoroissa. Isä puolestaan oli kenttäkeittiöllä Rantsussa”, Leena ja Juhani Peltomäen tytär kertoo. Oli siis luonnollista, että hän oli mukana menossa Rantaniemen leirikeskuksessa.

Ensimmäiset vaikuttavat leirimuistot Jessicalla on ajalta, jolloin hän ei ikänsä puolesta ollut vielä virallinen leiriläinen. “Pääsin 5-vuotiaana iltanuotiolla mukaan kilpailuun, jossa pärjäsin finaaliin asti”, hän muistelee. “Ja sitten oli hienoa, kun pääsi leiriläiseksi ja sai siirtyä toisten lasten kanssa yhteisiin majoitustiloihin nukkumaan”, sosiaalinen Jessica nauraa. “Kesäleirit olivat ehdottomasti koko vuoden kohokohta!”

Erityisesti leiri-illat ovat jääneet Jessican mieleen. “Tykkäsin kaikista leiriohjelmista, mutta etenkin näytelmät ja Talent-kisat olivat sellaisia, joita odotin tosi paljon.” Viimeiset vuodet leiri-ikäisenä alkoivat tuntua haikeilta, ja lapsesta asti uskossa olleen nuoren tytön ajatus kasteelle menemisestä alkoi muotoutua. “Halusin kasteelle luonnonvedessä ja minulle merkityksellisessä paikassa, mitä Rantsu minulle oli. Tahdoin myös kasteelle ehdottomasti vielä leiriläisenä, joten ilmoittauduin kasteelle viimeisenä leirikesänäni vuonna 2009. Jännitin, tuleeko kasteelle ketään muita, ja lopulta meitä oli kuusi nuorta!

Uutta vastuuta isosena

Jessica siirtyi luontevasti leiriläisestä isoseksi. “Olen toiminut leireillä myös ryhmänohjaajana, kioskivastaavana, toimistolla ja tietenkin mukana iltatilaisuuksien järjestämisessä”, hän luettelee. “Eräänä kesänä olin kiinni kesätöissä, joten pidin leirin aikana yhden pekkasvapaan, jotta pääsin edes yövahdiksi”, leiri-ihmiseksi tunnustautuva Jessica nauraa.

Kesäleirien vapaaehtoiset rukouskokoukset ovat vetäneet kaiken aikaa enemmän lapsia osallistumaan. “Ensimmäistä kertaa isosena ollessani hiukan jännitin, miten osaan rukoilla lasten puolesta, mutta Jumala antoi sanat, joilla rukoilla”, puhelias Jessica paljastaa. “Se antoi luottamusta siihen, että vaikka olen vain ihminen, Jumala kyllä antaa voimaa ja toimii meidän kautta.”

Leirielämää kolmessa polvessa

Nykyään Jessica on vaimo ja 2-vuotiaan tytön äiti, ja leirit ovat edelleen tärkeä osa kesää. Eivätkä he ole ainoita. “Me olemme äitini kanssa molemmat opettajia, joten pääsemme kesäisin leirille hommiin. Nykyään mukana kulkee myös oma lapseni”, hän hymyilee.

Naiset kolmessa sukupolvessa osallistuivat leirille ensimmäisen kerran, kun Jessican tytär oli 1-vuotias. “Olin töissä toimistolla, ja äiti teki siivousvuoroja. Kun minun piti välillä poistua paikalta hoitamaan lasta, äiti tuurasi minua toimistossa.” Kokemus sujui hyvin ja leiriläisetkin pitivät pienestä lapsesta, joten sama järjestely on edessä tänä kesänä. “Rantsussa oli oma, ihana tunnelmansa, mutta nykyisessä paikassamme Leirikartanossa on kieltämättä helpommat olosuhteet työskennellä mm. keittiöllä”, Jessica pohtii.

Kesäleireille osallistumista porilainen suosittelee kaikille - myös niille, jotka eivät koe itseään leiri-ihmiseksi. “Jokaisen kuuluisi päästä kokemaan se leiri-flow, kun leiriläiset hitsautuvat yhteen, ja näkee lasten riemun”, Jessica hymyilee. “Lisäksi sinusta voi tulla lapselle tärkeä aikuinen.”

Myös kesäkelillä on vaikutus leiritunnelmaan. Jessica siteeraakin haastattelun lopuksi rakastamaansa leirilaulua: “Oi Herra anna poutainen sää.”


 

Seuraa seurakunnan tilejä myös somessa!

@porinhelluntaiseurakunta

 
Next
Next

TOUKOKUU 2026